Mä luulen et mun ei ehkä tarvii mennä odotushuoneeseen oottamaan, että personal jesus tulee ja kävelyttää mut erilliseen huoneeseen ja voin alkaa ulvomaan siellä. Jos en jaksais nii ne ei ois koskaa päästäny mua irti.
Viikon päästä oon viimein vapaa, eikä mun tarvii enää koskaa palata takasin ja voin viimeinkin laittaa ovet lukkoon ja puolustaa mun omaa kotia muilta. En jaksa oottaa että istun parkettilattialla ja voin valuttaa mun kaiken siihen ja mädäntyy.
Enkä mä tarvii ketään, mutta tiiän että joku oottaa mua. Ja jos oon nyt ihan rehellinen niin, mä en välitä vaikka mistään ei tulis mitään, koska mul on muutakin ajateltavaa.
En kestä
voisin vaikka hukuttautua järveen nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti